Haja-ajatuksia tietoisuudesta

Mitä tietoisuus on? Wikipedia antaa vastaukseksi seuraavaa:
"Tietoisuus tarkoittaa joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuutta tai yksilön tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään.
Tietoisuuteen kuuluu sellaisia ominaisuuksia kuin subjektiivisuus, itsetajunta, aistivuus, äly sekä kyky hahmottaa itsen ja ympäristön välisiä suhteita. Tietoisuus edellyttää muun muassa havannoitsijan kykyä tunnistaa olioita."

Tietoisuus on pitkälti liitetty ihmiskunnan ominaisuudeksi ja itsestään selväksi sellaiseksi. Aiemmin muita eläimiä ei ole pidetty tietoisina, mutta nykyisin joitain muitakin eläinlajeja pidetään tietoisina. Tietoisuuden määrittely ei ole loppujen lopuksi alkuunkaan selkeä asia, josta kertovat useat erilaiset tietoisuuskokeetkin joita on kehitelty, mm. Turingin testi, Gordon Gallupin peilitesti ja monet muut. Tietoisuus ei siis ole vain ihmisten ominaisuus, eikä mikään selkeästi mitattava osa olentoa. Silti se kiistatta on olemassaoleva tekijä, joka erottaa ihmisiä toisista eläimistä. Itsekin olen useaan kertaan ottanut osaa keskusteluihin tai väittelyihin joissa ruoditaan eläinten tietoisuutta. Joskus puolileikilläni mainitsin kyvyn kirjoittaa eksistentiaalista runoutta tietoisuuden mittariksi.

Apinat ja monet muutkin eläimet kykenevät läpäisemään Gallupin kehittämän peilitestin, jossa tarkastellaan sitä, tunnistaako olento itsensä peilistä. Ihmisvauvahan ei tähän pysty, siis ei osaa tunnistaa itseään olentona. Sinänsä apinoiden ja vauvojen vertaaminen tässä suhteessa on mielenkiintoista, koska ihmiskunnan lait ja moraalikoodit perustuvat pitkälti sille olettamukselle, että ihmiset ovat jollain tasolla eläintä arvokkaampia. Itse ajattelisin tämän perustuvan juuri tietoisuudelle. Ainakin silloin kun puhutaan älyllisestä moraalista, jossa valintoja ja arvoja pyritään perustelemaan eikä vain pidetä niitä tosina itsessään. Mikäli olentojen arvoja haluaa laittaa järjestykseen, tämä johtaisi nopeasti siihen, että monet apinalajit ja pullonokkadelfiinit (ehkä jotkut muutkin eläinlajit, muistin arviolta vain nuo) olisivat arvoltaan korkeammalla kuin nuoret ihmisvauvat. Voisi tietysti väittää, että ihmisvauvasta kasvaa jotain arvokkaampaa mutta perusteluna arvottamiselle se ei mielestäni toimi, sillä ihmisvauvasta voi kasvaa vaikka mitä. Samoin kuin on ainakin teoriassa mahdotonta tietää, mitä apinat tai pullonokkadelfiinit voivat yhtäkkiä keksiä.

Antropologi Bronislaw Malinowski kuvasi kattavasti Trobriand-saarten asukkaiden elämää kuuluisassa kirjassaan Argonauts of the Western Pacific. Siitä nousi eräs yksityiskohta mieleeni tämän tekstin suhteen. Kirjassa kuvattiin saarelaisten tapaa hahmottaa omistamista ja kerrottiin, että heillä ei ole sanaa sellaiselle omistamiselle kuin meillä. Omistaminen hahmottui heille  täysin eri tavalla kuin meille, eikä esimerkiksi yksi henkilö voinut koskaan omistaa kanoottia. Tämä on mielestäni tietoisuuden kysymyksen kannalta olennaista, sillä tietoisuus toimii myös maailmaa muuttavana ja muokkaavana voimana. Oliko Trobriand-saarilla omistamista sillä tavalla kuin me sen ymmärrämme ollenkaan olemassa? Sama pätee toki moniin muihinkin teoreettisempiin käsitteisiin, mutta tärkeää on hahmottaa se, että mitä tulee trobriandilaisten ja meidän eroihin, kysymys ei ole vain teoreettiinen. Tietoisuutemme on todella tehnyt maailmasta jonkinlaisen. Minä kirjoitan tätä omalla tietokoneellani, mutta trobriandilaisilla ei voinut olla omia kanootteja, koska heidän tietoisuudessaan omistamista ei ollut.

Käännän samaa ajatusta hieman toiselle kannalle. Tietoisuus muokkaa maailmaa kielen kautta ja se kuka saa määrittää kieltä, saa muokata maailmaa. Esimerkiksi voisin nostaa vaikkapa värit. Jos joku väri on limetinvihreä, niin minkä värinen se on ihmiselle joka ei koskaan ole nähnyt limettiä ja ei kenties edes tiedä, mikä limetti on? Kenellä on oikeus päättää jonkun vihreän sävyn nimi?

Vielä tietoisuuden vaikutuksesta todellisuuteen jatkaen: trobriandilla taikuutta on, tai ainakin oli, olemassa. Saarten asukkaiden mielissä eli tietoisuudessa taikuus koettiin olemassa olevana ja todellisuuteen vaikuttavana voimana. Se vaikutti voimakkaasti heidän sosiaaliseen maailmaansa ja sillä nähtiin myös olevan fyysisiä vaikutuksia. Tietoisuus voi vaikuttaa myös ihmisen fyysiseen todellisuuteen, kuten useissa tutkimuksissa on nykyisin havaittu. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa niin sanotut lumelääkkeet. Lumelääkkeiden, eli lääkkeiden tehokkuutta mittaavissa kokeissa kontrolliryhmille jaettavien kalkkikapseleiden tai muiden vastaavien, tehokkuus ihmisruumiiseen on kiistaton lääketieteellinen tosiseikka. Eli jos ihmiselle annetaan kapseli, jolla ei tosiasiassa pitäisi olla mitään vaikutusta mutta sanotaan, että se on vaikkapa särkylääke, se voi kuitenkin vaikuttaa ihmisen kivun tuntemukseen. Tässä tietoisuus vuotaa yli fyysisen maailman puolelle. Samalla tavoin on havaittu että vaikkapa taikuus voi vaikuttaa myös ihmisen kehoon.

Tietoisuus on siis monitahoinen ilmiö, jonka kuvaamiseen, mittaamiseen ja määrittelemiseen monien alojen asiantuntijat käyttävät nykyisinkin paljon aikaa ja energiaa. Se ei ole mitään, minkä voi yhdellä lauseella tai edes yhdessä blogitekstissä määritellä. Tietoisuus on yhtä aikaisesti meitä kaikkia suurempi ja meidän kaikkien kokoinen asia. "Jos metsässä kaatuu puu ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko ääni?"